Tietoturvapalvelu pk-yrityksille: mitä se sisältää ja miten valita käytännönläheinen kumppani

Miksi pk-yritys tarvitsee tietoturvapalvelun – eikä vain yksittäisiä työkaluja

Pk-yrityksen tietoturva rakentuu harvoin yhden suuren projektin varaan. Riskit syntyvät arjessa: käyttäjäoikeuksissa, päivityskäytännöissä, varmuuskopioissa, pilvipalveluiden asetuksissa ja siinä, miten ihmiset käsittelevät tietoa. Kun ympäristö muuttuu jatkuvasti (uusia laitteita, etätyötä, toimittajia ja pilvipalveluita), yksittäiset tekniset ratkaisut eivät riitä, jos kokonaisuus jää ohjaamatta.

Tietoturvapalvelu pk-yrityksille tarkoittaa käytännössä sitä, että organisaatio saa rakenteen ja jatkuvan tuen: nykytilan arvioinnin, selkeät kehitystoimet, henkilöstön osaamisen vahvistamisen sekä tarvittaessa asiantuntijan sparrauksen hankintoihin ja muutoksiin. Käpy A.I. Oy:n näkökulmasta hyvä tietoturvapalvelu ei ole “lisäpalikka IT:hen”, vaan tapa varmistaa, että tietoturva tukee liiketoiminnan jatkuvuutta ja täyttää vaatimukset ilman turhaa monimutkaisuutta.

Kun tietoturvaa kehitetään palveluna, tavoitteet muuttuvat konkreettisiksi: mitä riskejä pienennetään, mitä kontrollia vahvistetaan, mitä mitataan ja miten varmistetaan, että sovitut käytännöt myös toteutuvat.

Mitä tietoturvapalvelu pk-yrityksille tyypillisesti sisältää?

Sisältö kannattaa aina sovittaa yrityksen toimintamalliin ja riskitasoon. Pk-yrityksissä kustannustehokkain tapa edetä on yleensä yhdistää kartoitus, koulutus ja täsmäkonsultointi samaan kokonaisuuteen. Käpy A.I. Oy:n palveluissa runko muodostuu seuraavista osa-alueista.

1) Nykytilan arviointi ja riskien tunnistaminen

Ilman yhteistä tilannekuvaa tietoturvaa parannetaan helposti oletusten varassa. Siksi lähtöpisteenä toimii usein tietoturvan nykytilakartoitus, jossa käydään läpi tekniset ja toiminnalliset perusasiat: käyttäjähallinta, laitteet, päivitykset, varmuuskopiot, pilvipalveluiden asetukset, lokitus ja valvonta, toimittajariskit sekä keskeiset prosessit.

Kartoituksen tuloksena syntyy ymmärrettävä yhteenveto: mitkä riskit ovat olennaisimmat, mihin kannattaa tarttua ensin ja mitä voidaan jättää myöhempään. Tämä auttaa sekä IT-vastaavaa että johtoa tekemään päätöksiä faktoihin nojaten.

2) Vaatimustenmukaisuuden GAP-analyysi ja kypsyystaso

Moni pk-yritys joutuu vastaamaan asiakkaiden vaatimuksiin tai valmistautumaan auditointeihin. Tällöin pelkkä “tekninen kovennus” ei riitä, vaan tarvitaan myös dokumentointia, rooleja ja hallintamallia. Käpy A.I. Oy toteuttaa vaatimustenmukaisuuden GAP-kartoituksia sekä tarvittaessa ISO 27001 -kypsyyskartoituksia, joissa arvioidaan, miten hyvin käytännöt vastaavat vaatimuksia ja missä kohdin on selkeät puutteet.

Oleellinen hyöty pk-yritykselle on priorisointi: mitä pitää tehdä heti, jotta vaatimustenmukaisuus etenee, ja mitä voidaan toteuttaa hallitusti vaiheittain. Samalla vältetään tyypillinen sudenkuoppa, jossa rakennetaan liian raskas hallintamalli suhteessa yrityksen kokoon.

3) Käytännönläheinen tietoturvakoulutus henkilöstölle

Pk-yrityksen tietoturvan suurimmat riskit liittyvät usein ihmisten toimintaan: tietojenkalastelu, heikot salasanakäytännöt, väärät jakamisoikeudet, tiedon siirtäminen epähuomiossa väärään paikkaan tai arkaluonteisen tiedon käsittely ilman selkeitä pelisääntöjä.

Käpy A.I. Oy:n tietoturvakoulutukset rakennetaan niin, että ne tukevat suoraan arjen työtä: mitä pitää huomioida sähköpostissa ja Teamsissa, miten toimitaan poikkeamatilanteissa, mitä tarkoittaa “vähimmän oikeuden periaate” käytännössä ja miten jokainen pystyy pienentämään riskejä ilman, että työ hidastuu.

Hyvä koulutus ei jää yhdeksi tapahtumaksi. Sen ympärille kannattaa rakentaa vuosikello (lyhyet teemat, muistutukset ja mittarit), jolloin tietoturvakulttuuri kehittyy tasaisesti ja uudet työntekijät saadaan mukaan.

4) Tietoturvakonsultointi: päätöksenteon tuki ja muutosten hallinta

Pk-yrityksissä iso osa tietoturvariskeistä syntyy muutoksissa: uudet järjestelmät, ulkoistukset, fuusiot, toimintamallin muutos tai pilvimigraatio. Konsultoinnin arvo on siinä, että yritys saa sparrauksen ennen kuin sitoudutaan vääriin ratkaisuihin tai rakennetaan ympäristö, jota on vaikea hallita.

Käpy A.I. Oy:n tietoturvakonsultointi voi tarkoittaa esimerkiksi vaatimusten määrittelyä IT-hankintaan, kontrollien suunnittelua (kuten lokitus, pääsynhallinta ja varmistukset) tai käytännön toimintamallia poikkeamien käsittelyyn. Tavoitteena on aina se, että päätöksenteossa näkyvät riskit, riippuvuudet ja toteutuksen realistisuus.

Miten valita tietoturvapalvelu: 7 tarkistuspistettä pk-yritykselle

Palveluntarjoajien erot näkyvät usein siinä, miten konkreettisesti työ tehdään ja millaiseksi asiakas saa lopputuloksen. Seuraavat tarkistuspisteet auttavat valitsemaan kumppanin, jonka kanssa tietoturva oikeasti paranee – ei vain “näytä paremmalta paperilla”.

1) Onko lopputulos päätöksenteon kannalta selkeä?

Kysy millaisen raportin ja toimenpidesuunnitelman saat: sisältääkö se riskien priorisoinnin, vastuuehdotukset ja vaiheistuksen. Pk-yritys tarvitsee selkeän polun, ei kymmeniä irrallisia huomioita.

2) Perustuuko työ yrityksen todelliseen ympäristöön?

Hyvä tietoturvapalvelu huomioi käytetyt järjestelmät, toimittajat ja työnteon tavat. Esimerkiksi Microsoft 365 -ympäristössä varmistusten ja palautusten käytännöt ovat kriittisiä. Jos ympäristö tukeutuu vahvasti M365:een, on järkevää varmistaa, että kumppanilla on osaamista myös ratkaisuista kuten Microsoft 365 -varmuuskopiointi.

3) Sisältyykö henkilöstön osaamisen kehittäminen?

Jos palvelu keskittyy vain tekniikkaan, riskit jäävät usein elämään. Koulutus ei ole “kiva lisä”, vaan tapa pienentää todennäköisimpiä uhkia. Varmista, että koulutus on roolipohjaista (johto, henkilöstö, IT) ja että se kytkeytyy käytäntöihin ja ohjeisiin.

4) Miten toimitaan poikkeamatilanteessa?

Kysy etukäteen, miten kumppani auttaa, jos tapahtuu tietoturvapoikkeama: mitä tietoa kerätään, miten rajataan vaikutus ja miten palautuminen suunnitellaan. Varmuuskopioiden osalta oleellista on myös immuuttisuus ja palautusten testaus – ei pelkkä “backup on päällä”. Tarvittaessa kokonaisuutta voidaan tukea ratkaisuilla kuten immuuttinen varmuuskopiointi.

5) Onko pääkäyttäjäoikeuksien hallinta huomioitu käytännössä?

Pk-yrityksissä paikalliset admin-oikeudet ja laajasti jaetut ylläpitotunnukset ovat yleinen riskilähde. Kysy, miten palvelu ohjaa vähimmän oikeuden malliin ja miten tilapäiset korotukset toteutetaan. Käytännön tukea voi tuoda esimerkiksi pääkäyttäjäoikeuksien hallinta, jossa oikeudet myönnetään kontrolloidusti ja tapahtumat lokitetaan.

6) Auttaako palvelu valvomaan ja havaitsemaan uhkia?

Moni hyökkäys etenee pitkään ennen kuin se huomataan. Pk-yritykselle tärkeää on löytää taso, jossa lokit ja hälytykset ovat riittäviä, mutta eivät kuormita organisaatiota kohtuuttomasti. Jos tarvitaan vahvempaa uhkien havaitsemista ja reagointia, kannattaa arvioida myös XDR-tyyppiset ratkaisut osana kokonaisuutta, kuten uhkien havaitseminen ja reagointi.

7) Tukeeko palvelu sekä nykytilaa että kehitystä?

Hyvä kumppani auttaa myös silloin, kun yritys kasvaa tai toimintamalli muuttuu: uudet toimipisteet, etätyön lisääntyminen tai kriittisten palveluiden siirtäminen pilveen. Tällöin on oleellista, että suositukset ovat realistisia ja että toteutus voidaan vaiheistaa ilman, että turvallisuustaso romahtaa muutoksen aikana.

Miltä onnistunut tietoturvapalvelu näyttää käytännössä (90 päivän malli)

Pk-yritykselle toimiva eteneminen on usein selkeä, aikataulutettu ja mitattava. Yksi käytännöllinen tapa on rakentaa 90 päivän aloitusjakso, jonka jälkeen siirrytään ylläpitoon ja jatkuvaan kehittämiseen.

Päivät 1–30: tilannekuva ja priorisointi

• Nykytilakartoitus: tekninen ja toiminnallinen perustaso
• Riskien priorisointi: todennäköisyys × vaikutus
• Nopeat korjaukset: selkeät “high impact” -kohdat (esim. MFA, varmistukset, admin-oikeudet)

Päivät 31–60: kontrollit ja toimintamallit

• Ohjeet ja vastuut: kuka tekee, mitä ja millä aikataululla
• Vaatimustenmukaisuuden GAP: mitä puuttuu suhteessa tavoitteisiin
• Poikkeamien käsittely: ilmoituskanava, triage, eskalointi

Päivät 61–90: koulutus ja jatkuvan parantamisen mittarit

• Kohdennettu koulutus henkilöstölle ja johdolle
• Vuosikellon luonnos: teemat ja toistuvat tarkistukset
• Mittarit: esimerkiksi koulutusten kattavuus, palautustestien toteutuminen ja kriittisten puutteiden määrä

Tämän jälkeen tietoturva ei jää projektiksi, vaan siitä tulee hallittu kokonaisuus, joka tukee arkea.

CTA: aloita tietoturvapalvelun suunnittelu käytännön kartoituksella

Jos tavoitteena on saada selkeä tilannekuva, priorisoidut kehitystoimet ja käytännönläheinen malli tietoturvan parantamiseen, sopiva ensimmäinen askel on kartoitus ja sen pohjalta rakennettu etenemissuunnitelma.

Katso lisää Käpy A.I. Oy:n tietoturvakartoituksista ja tietoturvakoulutuksista, tai ota yhteyttä ja sovitaan, miten tietoturvapalvelu rakennetaan yrityksen tarpeisiin: yhteystiedot.

Päivitetty: 2026-02-19T01:00:50.061-05:00