Kodin IoT-laitteiden tietoturva – mitä jokaisen käyttäjän kannattaa tietää

IoT-laitteiden kasvava rooli arjessa ja riskit yritystenkin näkökulmasta

Älykkäät kodinkoneet, valvontakamerat, älykaiuttimet, ovikellot ja muut IoT-laitteet ovat vallanneet suomalaiset kodit nopeasti. IoT eli Internet of Things tarkoittaa laitteita, jotka kytkeytyvät verkkoon ja mahdollistavat etäohjauksen, tiedonkeruun ja automaation. Yhä useampi pk-yrityskin hyödyntää samoja ratkaisuja – esimerkiksi kotitoimiston turvaksi asennettu etävalvontakamera saattaa hoitaa hommansa yrityksenkin tietojen äärellä. Tämä tuo mukanaan uudenlaisia tietoturvahaasteita: mikä kaikki voi mennä pieleen, jos laitteita ei suojaa kunnolla?

IoT-laitteiden tietoturva on valitettavan usein polku, jota rikolliset hyödyntävät päästäkseen käsiksi koko kotiverkkoon. Samalla riski ulottuu myös yritystietoihin, jos työtä tehdään etänä tai yrityksen ohjelmistot ja tiedostot sijaitsevat samassa verkossa. Tiedostamattomat asetukset, oletussalasanat ja päivittämättömät laiteohjelmistot ovat hyökkääjien toiveuni.

Tyypilliset IoT-laitteiden tietoturva-aukot – näin ne tunnistat

IoT-laitteista puhuttaessa suurimmat riskit liittyvät yleensä neljään asiaan: oletusasetukset, heikot salasanat, päivitysten puute ja heikko verkkoeristys.

Oletuskäyttäjätunnukset ja salasanat: Moni laite toimitetaan tehtaalla asetetulla käyttäjätunnuksella ja salasanalla (kuten “admin/admin” tai “1234”), jotka löytyvät helposti verkosta. Näiden vaihtaminen on kriittisen tärkeää ensimmäiseksi.
Päivityksien laiminlyönti: IoT-laitteet, kuten kamerat tai ovikellot, eivät välttämättä päivity automaattisesti, eivätkä valmistajat tarjoa tukea vanhoille malleille. Patcheja olisi hyvä tarkistaa säännöllisesti ainakin pari kertaa vuodessa.
Heikot tai samat salasanat useissa laitteissa: Jokaisella laitteella tulisi aina olla yksilöllinen, vahva salasana. Jos yksi laite murretaan, ei hyökkääjä näin pääse muihin järjestelmiin juhlimaan samoilla tunnuksilla.
Sijainti kotiverkossa: Moni laite liittyy suoraan samaan langattomaan lähiverkkoon, jossa yritystiedot tai päätelaitteet ovat. Tällöin reititin on ainoa este hyökkääjän ja arkaluontoisen datan välillä.

Lisäksi on hyvä huomata, että markkinoilla on myös laadultaan ja tueltaan hyvin erilaisia laitteita. Edullinen “nimetön” kamera saattaa säästää budjettia, mutta samalla olla tietoturvan villi kortti, jonka päivityksistä tai tietoliikenteen salauksesta ei anna takuuta kukaan.

Näin rakennat IoT-laitteille turvallisen ympäristön kotiin ja etätyöpisteelle

Kodin ja kotitoimiston IoT-tietoturva ei ole monimutkaista, kun pitää mielessä muutaman perussäännön:

Vaihda aina oletustunnukset ja salasanat jokaisessa laitteessa ennen käyttöönottoa. Käytä salasanan hallintasovellusta, jotta jokainen tunnus voi olla vahva ja yksilöllinen.
Varmista laiteohjelmistojen (firmware) päivitykset, ja tarkista päivitysmahdollisuus ennen ostopäätöstä. Suosi laitteita, joissa valmistajan tuki on kunnossa ja jotka saavat päivityksiä säännöllisesti vähintään 2–3 vuoden ajan.
Laita laitteille erillinen WiFi-verkko (vierasverkko tai IoT-verkko), jos reitittimesi mahdollistaa sen. Tällöin kodin päätelaitteet ja yrityksen työasemat pysyvät omassa, paremmin suojatussa verkossaan.
Katkaise etäkäyttö silloin kun sitä ei tarvita. Älykotilaitteiden etäohjaus on usein asetuksissa valittavissa. Sulje tämä ominaisuus käytöstä, ellei sille ole oikeaa tarvetta.
Suosi tunnettuja merkkejä ja hyviä tietoturvaa koskevia arvosteluja. Halvin vaihtoehto harvoin on pitkässä juoksussa turvallisin. Myös kotikäytössä voi kysyä laitevalmistajan tietoturvakäytännöistä.
Harkitse reitittimen palomuuritoimintojen hyödyntämistä. Monissa kotireitittimissä löytyy mahdollisuus rajoittaa ulkoverkkoon auki olevia portteja ja laitekohtaisia pääsyoikeuksia.

Yrityksen kannalta kannattaa huomioida, että kotiverkkoon liitetyt laitteet voivat toimia murtautujan “takaovena” yritysjärjestelmiin erityisesti silloin, jos etätyöläinen käyttää samoja päätelaitteita työssään ja vapaa-ajalla.

Seuraukset, jos IoT-laitteet jäävät suojaamatta

IoT-haavoittuvuudet eivät ole vain teoreettinen haaste. Suojaamattomia laitteita käytetään mm. osana palvelunestohyökkäyksiä (DDoS), vakoiluun, identiteettivarkauksiin sekä kiristyshaittaohjelmien levitysalustoina. Jos esimerkiksi kodin kamera on hakkeroitu eikä tiedä, mitä se kuvaa ja minne tallenne lähetetään, on yksityisyys ja yrityksen liikesalaisuudet vaarassa. Lisäksi hyökkääjä voi päästä käsiksi kotiverkossa oleviin tietokoneisiin, tallennuspalvelimiin tai muihin arkaluontoisiin tietoihin.

Käytännössä seuraamukset voivat olla:

Yrityksen arkaluonteisten tietojen vuotaminen
Työntekijän yksityisyyden loukkaus tai henkilötietojen päätyminen vääriin käsiin
Laitteiden käyttö muiden hyökkäysten tukialustana (esim. botnetit)
Yrityksen mainehaitta tai mahdollinen korvausvastuu tietosuojarikkomuksista

Tiivistetyt ohjeet – näin minimoit riskit

Kartuta tietoturvaosaamista sekä työpaikan että kotona käytettävien laitteiden osalta
Pidä IoT-laitteiden laiteohjelmistot ja reitittimen ohjelmisto päivitettynä
Vältä yhdistämästä työ- ja vapaa-ajan laitteita sekä verkkoja keskenään
Käytä aina yksilöllisiä ja vahvoja salasanoja – ei kierrätettyjä tai oletuksia
Seuraa laitevalmistajien tietoturvatiedotteita ja mahdollisia haavoittuvuuksia

IoT-laitteiden vastuullinen käyttö rakentaa turvallista arkea ja varmistaa, ettei yrityksen tietoturvaketjusta löydy heikkoa lenkkiä kotitoimistostakaan.

Mietityttääkö kodin tai etätyöpisteen tietoturva? Ota yhteyttä Käpy A.I.:hin – autamme kartoittamaan riskit ja rakentamaan tietoturvan, joka kestää arjen ja työn uhat.