Työntekijöiden tietoturvatietoisuuden lisääminen: käytännön malli, mittarit ja koulutusohjelma

Miksi tietoturvatietoisuus ratkaisee arjen riskit

Tietoturva ei kaadu yleensä siihen, ettei organisaatiossa olisi työkaluja. Se kaatuu siihen, että arjen päätökset tehdään kiireessä, puutteellisella tilannekuvalla tai epäselvillä pelisäännöillä: linkki avataan, liite hyväksytään, tiedosto jaetaan väärälle ryhmälle tai laitetta käytetään ilman suojausta. Näissä tilanteissa työntekijän tietoturvatietoisuus on käytännössä yrityksen tärkein kontrolli.

Tietoturvatietoisuudella tarkoitetaan kykyä tunnistaa riskejä ja toimia oikein arjen työssä: miten tiedot luokitellaan, milloin käytetään monivaiheista tunnistautumista, miten epäilyttävä viesti raportoidaan ja mitä tehdään, jos laite katoaa. Tavoite ei ole tehdä jokaisesta asiantuntijaa, vaan rakentaa toimintamalli, jossa oikea teko on helppo ja väärä teko on vaikea.

Käpy A.I. Oy auttaa organisaatioita kehittämään tietoisuutta käytännönläheisesti yhdistämällä tietoturvakoulutukset, arjen ohjeistukset ja mitattavan ohjelmamallin. Kun koulutus sidotaan yrityksen omiin prosesseihin ja riskeihin, siitä tulee toimintakykyä, ei irrallinen kampanja.

12 käytännön keinoa lisätä työntekijöiden tietoturvatietoisuutta

Seuraavat keinot toimivat parhaiten, kun ne tehdään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Yksittäinen luento harvoin muuttaa käyttäytymistä, mutta selkeät rutiinit, toistot ja palaute muuttavat.

1) Tee roolit ja vastuut näkyviksi

Työntekijän pitää tietää, kenen vastuulla on mitä: kenelle raportoidaan epäilyttävä viesti, kuka hyväksyy poikkeamat ja mistä löytyy ohje. Kun vastuut ovat epäselvät, syntyy hiljaista riskinottoa. Konsultoinnissa määritellään käytännön vastuut ja viestiketjut, jotta poikkeamat eivät jää “jonkun muun hoidettavaksi”.

2) Yksinkertaista sääntöjä: 5 arjen periaatetta

Hyvä perussääntö on tiivistää tietoturva viiteen muistettavaan periaatteeseen, esimerkiksi: (1) varmista vastaanottaja, (2) suojaa tunnukset, (3) käsittele data oikein, (4) päivitä ja lukitse laitteet, (5) raportoi heti. Koulutuksissa nämä periaatteet sidotaan esimerkkeihin organisaation omasta työstä.

3) Harjoittele tunnistamista, älä vain kerro ohjeita

Tietojenkalastelu, huijauslaskut, väärennetyt kirjautumissivut ja “toimitusjohtajahuijaukset” opitaan tunnistamaan vain harjoittelemalla. Koulutus on tehokas, kun se sisältää lyhyitä harjoituksia: mitä huomaat viestissä, mihin et klikkaa ja miten varmistat pyynnön todenperäisyyden.

4) Tee raportointi helpoksi ja palkitse nopeus

Raportointi kannattaa suunnitella niin, että se onnistuu yhdellä tavalla: esimerkiksi oma sähköpostiosoite tai tikettikanava, johon voi välittää epäilyttävän viestin. Tavoite on matala kynnys ja nopea kiitos. Kun työntekijä saa palautteen (“hyvä havainto”), raportointi lisääntyy ja havaintoja tulee aikaisemmin.

5) Rakenna data-ajattelu: luokittelu ja jakamisen pelisäännöt

Moni tietovuoto ei ole murto, vaan väärä jako. Käytännön tietoisuus tarkoittaa, että työntekijä osaa kysyä: onko tämä sisäistä, luottamuksellista vai julkista? Missä sitä saa säilyttää? Koulutuksissa käydään läpi tyypilliset tilanteet: Teams/SharePoint-jako, sähköpostin vastaanottajat, liitteet ja linkit.

6) Ota tunnistautuminen ja pääsyoikeudet osaksi arkea

Yleinen ongelma on, että tunnuksia suojataan vaihtelevasti ja käyttöoikeuksia kertyy liikaa. Tietoisuuden kannalta tärkeää on ymmärtää, miksi monivaiheinen tunnistautuminen ja vähimmän oikeuden periaate suojaa myös työntekijää itseään. Tarvittaessa kokonaisuutta tuetaan käytännön hankintojen ja muutosten konsultoinnilla, jotta kontrollit eivät jää paperille.

7) Liitä tietoturva prosesseihin: onboarding ja muutostilanteet

Uusi työntekijä oppii organisaation tavat ensimmäisten viikkojen aikana. Jos tietoturva ei näy onboardingissa, se jää helposti “IT:n asiaksi”. Sama koskee roolimuutoksia ja offboardingia. Käpy A.I. Oy:n kartoituksissa tunnistetaan, missä vaiheissa prosessit vuotavat ja miten ne korjataan käytännössä.

8) Tee päätelaitteiden perushygieniasta rutiini

Työaseman lukitus, päivitykset, turvallinen selaaminen ja haittaohjelmien torjunta ovat usein “itsestäänselvyyksiä”, mutta arjessa ne unohtuvat. Kun rutiinit ja odotukset sanoitetaan, niistä tulee osa normaalia työtä. Jos organisaatiolla on paljon etätyötä, tämä liittyy suoraan myös jatkuvuuteen: yksi saastunut laite voi avata reitin sisäverkkoon.

9) Varmuuskopiot ja palautus: tietoisuus liiketoiminnan jatkuvuudesta

Työntekijöiden ei tarvitse hallita varmuuskopiojärjestelmiä, mutta heidän on hyvä ymmärtää peruslogiikka: tiedostoja ei pidä säilyttää satunnaisilla USB-tikuilla, ja kriittiset tiedot kuuluvat hallittuihin sijainteihin. Kun tietoisuus kasvaa, myös vahingossa tapahtuva tiedon häviäminen vähenee.

10) Mittaa käyttäytymistä, älä vain osallistumista

Pelkkä “koulutus suoritettu” ei kerro, muuttuiko toiminta. Hyviä mittareita ovat esimerkiksi: raportoitujen epäilyttävien viestien määrä, reagointiaika, yleisimmät virheet, sekä toistuvien poikkeamien määrä. Mittaaminen ei ole syyllistämistä, vaan kehityksen ohjaamista ja riskien pienentämistä.

11) Johdon näkyvä tuki ja arjen esimerkki

Jos johto ohittaa käytännöt (“lähetä vaan nopeasti excel tähän”), organisaatio oppii, että säännöt ovat joustavia. Kun johto toimii itse ohjeiden mukaan ja kysyy oikeita kysymyksiä, turvallinen kulttuuri vahvistuu. Tämä voidaan kytkeä myös laajempaan vaatimustenmukaisuuden kokonaisuuteen, jossa johdon rooli on aina keskeinen.

12) Tee ohjelmasta jatkuva, ei kertaluonteinen

Tietoturvatietoisuus ei ole projekti, vaan rutiini. Uhat ja toimintatavat muuttuvat, henkilöstö vaihtuu ja järjestelmät kehittyvät. Siksi kannattaa rakentaa vuosikello: lyhyitä tietoiskuja, harjoituksia ja kertauksia. Käpy A.I. Oy auttaa rakentamaan mallin, joka on realistinen resursoida ja helppo ylläpitää.

Miten Käpy A.I. Oy toteuttaa tietoturvatietoisuuden kehitysohjelman

Jotta tietoisuustyö ei jää yleiselle tasolle, se kannattaa ankkuroida nykytilaan, riskeihin ja tavoitteisiin. Käytännössä tehokas malli etenee näin:

1) Nykytilan kartoitus ja riskien priorisointi

Ensin määritetään, missä riski syntyy: ovatko ongelmat sähköpostissa, tiedon jakamisessa, etätyössä, pääsyoikeuksissa vai prosessien katveissa. Tämä voidaan tehdä osana tietoturvakartoitusta, jossa yhdistetään haastattelut, dokumenttien läpikäynti ja käytännön havaintojen kokoaminen yhdeksi tilannekuvaksi.

Hyöty päätöksentekijälle on selkeä: kehityskohteet saadaan järjestykseen liiketoimintavaikutuksen ja todennäköisyyden mukaan. Samalla tunnistetaan “nopeat voitot”, kuten raportointikanava, ohjeiden tiivistys tai käyttöoikeuksien peruskorjaus.

2) Kohdennettu koulutus: sisältö yrityksen omista tilanteista

Koulutus suunnitellaan roolikohtaisesti. Kaikki eivät tarvitse samaa tasoa: taloushallinnolla on omat huijausriskinsä, esihenkilöillä omat vastuut, ja IT:llä omat käytännön päätökset. Tietoturvakoulutuksissa sisältö rakennetaan käytännön esimerkeillä, ja mukana on selkeä “näin toimit” -malli.

3) Ohjeistus ja toimintamallit: yksi totuuden lähde

Ohjeiden suurin ongelma on löydettävyys ja päivitys. Kun ohjeistus kootaan yhteen paikkaan ja pidetään lyhyenä, se toimii. Malli sisältää esimerkiksi: epäilyttävän viestin käsittely, tiedostojen jakaminen, laitekato, matkustaminen ja alihankkijoiden kanssa toimiminen.

4) Mittarit, palaute ja jatkuva parantaminen

Kehitysohjelma tarvitsee vähintään muutaman mittarin ja säännöllisen katselmoinnin. Tämä ei vaadi raskasta järjestelmää, vaan selkeitä havaintoja: mitä raportoidaan, mitä toistuu ja missä yksiköissä tarvitaan lisätukea. Tarvittaessa Käpy A.I. Oy tukee myös tietoturvan hallintamallin kehittämistä konsultoinnilla, jotta vastuut, päätöksenteko ja raportointi ovat johdonmukaisia.

Yleiset kompastuskivet – ja miten ne korjataan käytännössä

Moni organisaatio tekee tietoisuustyötä, mutta tulokset jäävät vajaiksi samoista syistä. Alla tyypillisimmät kompastuskivet ja korjausliikkeet.

Kompastuskivi: koulutus on geneerinen ja irrallinen

Korjaus: sidotaan koulutus organisaation prosesseihin ja riskeihin (esim. laskujen hyväksyntä, henkilötietojen käsittely, asiakasprojektien dokumentit). Kun sisältö on “meidän arkea”, se muistetaan.

Kompastuskivi: ohjeita on liikaa eikä kukaan löydä niitä

Korjaus: tehdään lyhyet toimintakortit ja yksi löydettävä paikka. Lisäksi sovitaan, kuka omistaa ohjeet ja päivittää ne muutosten yhteydessä.

Kompastuskivi: raportointi koetaan vaivalloiseksi tai pelottavaksi

Korjaus: selkeä kanava, matala kynnys ja nopea palaute. Tavoite on oppiminen ja ennaltaehkäisy, ei syyllisten etsiminen.

Kompastuskivi: päätelaitteiden ja pääsyoikeuksien käytännöt ovat ristiriitaisia

Korjaus: käynnistetään täsmäkonsultointi: määritellään vähimmäistaso (MFA, päivitykset, lukitus), korjataan poikkeamat ja varmistetaan, että käyttöoikeudet vastaavat rooleja. Tarvittaessa hyödynnetään myös pääkäyttäjäoikeuksien hallinnan ratkaisuja osana kokonaisuutta.

Kompastuskivi: johto ei saa tilannekuvaa

Korjaus: sovitaan raportointimalli, joka kertoo olennaisen: suurimmat riskit, toimenpiteiden tila ja mittareiden kehitys. Tällöin tietoturva liittyy päätöksentekoon, ei vain “IT:n tekemiseen”.

CTA: aloita tietoturvatietoisuuden kehitys nykytilasta

Jos tavoite on vähentää arjen tietoturvariskejä ja vahvistaa henkilöstön toimintakykyä, paras lähtökohta on selkeä nykytilan arvio ja käytännön ohjelmamalli. Käpy A.I. Oy auttaa yhdistämään kartoituksen, koulutuksen ja konsultoinnin kokonaisuudeksi, jota on helppo johtaa ja mitata.

Katso lisää tietoturvakartoituksista ja tietoturvakoulutuksista tai ota suoraan yhteyttä: yhteystiedot. Keskustelussa voidaan käydä läpi nykytila, tavoitteet ja seuraavat konkreettiset askeleet.

Päivitetty: 2026-02-08T01:00:50.099-05:00